Promptaus ja prompti – miten ohjeistat tekoälyä?

Mikä on promptaus?

Promptaus eli promptaaminen on tekoälyn ohjeistamista kirjoitetuilla kehotteilla, joita kutsutaan myös prompteiksi. Hyvä prompti kertoo tekoälylle, mitä haluat saada aikaan, mihin tarvitset tulosta, mitä taustaa tehtävään liittyy ja missä muodossa haluat vastauksen. Taikatemppuja tai salakoodeja ei tarvita: selkeä tehtävänanto vie pitkälle.

Moni luulee, että kielimallit joko osaavat tai eivät osaa jotain. Todellisuudessa lopputulos riippuu yllättävän paljon siitä, mitä ja miten kysytään.

Mikä on prompti suomeksi?

Prompti on suomeksi kehote. Se on ohje, kysymys tai tehtävä, jonka kirjoitat ChatGPT:lle, Copilotille tai muulle tekoälylle. Esimerkiksi Microsoft puhuu suomenkielisissä Copilot-ohjeissaan kehotteista, mutta arkipuheessa sanotaan yhtä hyvin prompti. Verbi on promptata, ja itse tekemisestä puhutaan promptaamisena: ”promptasin ChatGPT:tä kirjoittamaan luonnoksen” eli annoin koneelle ohjeen ja pyysin siltä luonnosta.

Promptaamisen englanninkielinen vastine on prompting. Prompt engineering on samaa järjestelmällisemmin: kehotteita suunnitellaan, kokeillaan ja hiotaan, kunnes tulos on toistettavissa. Suomenkielinen termistö ei ole vielä vakiintunut, joten tässä oppaassa prompti ja kehote elävät rinnakkain – niin kuin arkipuheessakin.

Miksi promptaus on tärkeää?

Pyynnön muoto vaikuttaa tulokseen enemmän kuin moni arvaa: saman työkalun saa tuottamaan sekä tyhjänpäiväistä täytettä että käyttökelpoista tekstiä. Epämääräinen prompti (”tee minulle markkinointiteksti”) johtaa helposti geneeriseen vastaukseen. Tarkka prompti, jossa on tavoite, kohderyhmä, sävy ja rajaukset, antaa hyödyllisiä tuloksia huomattavasti useammin.

Tekoäly ei osaa lukea ajatuksiasi. Se toimii sen varassa, mitä kirjoitat, ja täyttää aukot omilla oletuksillaan. Jos tavoite jää promptissa epäselväksi, se jää epäselväksi myös vastauksessa. Claude-tekoälyä kehittävä Anthropic neuvoo omissa ohjeissaan ajattelemaan Claudea fiksuna mutta uutena työntekijänä, joka ei tunne talon tapoja eikä työnkulkuja. Mitä tarkemmin kerrot, mitä haluat, sitä parempi tulos.

Siksi moni pettyy tekoälyyn ensimmäisillä kokeilukerroilla. Ongelma ei useinkaan ole työkalussa vaan siinä, ettei promptausta ole vielä ehtinyt opetella. Se on taito siinä missä muutkin.

Millainen on hyvä prompti?

Hyvä kehote rakentuu yleensä muutamasta osasta. Kun kokoat promptin niistä, saat paljon tarkemman vastauksen:

• Tavoite – millaista lopputulosta haet? Mihin tulosta oikeasti käytetään?
• Konteksti – mikä on tilanne, kenelle teksti on suunnattu ja mitä taustatietoa tarvitaan?
• Muoto – haluatko listan, tekstikappaleen, taulukon, lyhyen vai pitkän vastauksen?
• Rajaukset – mitä tekstiin ei saa tulla, kuinka pitkä se saa olla ja millainen sävy sopii?
• Esimerkki – kun liität mukaan näytteen onnistuneesta lopputuloksesta, tekoäly osaa jäljitellä sen tyyliä paljon paremmin.

Ei tätä tarvitse tehdä monimutkaisilla ohjeilla joka kerta. Usein riittää, että kysyt itseltäsi ennen kirjoittamista: ”mitä oikeasti haluan tästä vastauksesta?” Kirjoita vastauksesi yhdellä lauseella promptiin. Se parantaa tulosta yleensä enemmän kuin mikään tekninen kikka. Kun tulos ei osu, palaa promptiin ja lisää siihen se, mikä puuttui.

Anthropicin ohjeista löytyy myös pikatesti: näytä ohjeesi kollegalle, joka tietää tehtävästä vain vähän, ja pyydä häntä toimimaan sen mukaan. Jos ohje hämmentää häntä, se hämmentää tekoälyäkin.

Näin huomaat väärinkäsityksen ennen kuin se päätyy vastaukseen

Promptaaminen on parhaimmillaan keskustelua, jossa väärinkäsitykset ja puuttuvat tiedot tulevat esiin ennen kuin niistä tulee virheitä valmiiseen työhön. Keinot sopivat mihin tahansa keskustelevaan tekoälyavustajaan:

• Pyydä toistamaan tehtävä omin sanoin. ”Kerro ensin lyhyesti, mitä ymmärsit minun pyytävän. Älä vielä tee itse tehtävää.” Pyyntö menee joskus perille aivan toisin kuin tarkoitit. Jos tiivistelmä menee ohi, korjaat yhden lauseen etkä kokonaista tekstiä.
• Anna tekoälyn kysyä. ”Jos tarvitset lisää tietoa, kysy minulta ennen kuin vastaat.” Tekoälyn kysymyksistä näet, mikä tehtävänannosta jäi puuttumaan.
• Pyydä vaihtoehtoja. ”Ehdota kaksi tapaa hoitaa tämä ja vertaa niitä.” Kun näet kaksi ratkaisua rinnakkain, huomaat helpommin, kumpi vastaa tarkoitustasi – ja jos kumpikaan ei vastaa, tehtävänanto kaipaa tarkennusta.
• Pyydä oletukset näkyviin. ”Listaa oletukset, joiden varaan vastauksesi rakentuu.” Malli paikkaa puuttuvat tiedot omilla oletuksillaan, yleensä kertomatta siitä. Kun oletukset ovat näkyvissä, näet heti, jos jokin niistä on väärä.
• Pilko iso tehtävä vaiheisiin. Ensin rakenne, sitten sisältö ja vasta sitten viimeistely. Tarkista jokainen vaihe ennen seuraavaa.
• Anna kullekin vaiheelle vain sen tarvitsema tieto. Enemmän taustaa ei aina tuota parempia vastauksia. Liian niukka ohje jättää tekoälyn arvaamaan, mutta ohje, johon on kaadettu kaikki mahdollinen tausta, vie huomion sivuraiteille.

Valmiin työn tarkistaminen jää silti sinulle. Microsoft muistuttaa Copilot-ohjeissaan, että sama kehote voi tuottaa eri kerroilla erilaisia vastauksia, ja neuvoo tarkistamaan Copilotin vastaukset. Uskottavalta kuulostava vastaus ei välttämättä ole oikea. Katso myös, perustuuko se lähteeseen, jonka tekoäly oikeasti haki, vai pelkkään kielimallin omaan päättelyyn. Miksi kielimalli kuulostaa varmalta silloinkin, kun se on väärässä, selitän Tekoälyn perusteet -oppaassa.

Promptaus ChatGPT:ssä ja Copilotissa

Promptauksen perusajatus on sama kaikissa työkaluissa, mutta jokaisessa on omat erityispiirteensä.

ChatGPT-promptaus

ChatGPT:ssä keskustelu jatkuu, joten ensimmäisen promptin ei tarvitse olla täydellinen. Voit tarkentaa, pyytää toista näkökulmaa tai kertoa suoraan, mikä ei osunut: ”Teksti on liian muodollinen ja pitkä. Kirjoita rennommin ja noin puolet lyhyemmin.” Promptissa kannattaa myös kertoa tarkka tavoite ja se, missä roolissa tekoälyn pitää vastata (”olet asiakaspalvelupäällikkö ja vastaat reklamaatioon”). Jos toivot aina samaa sävyä tai vastausten pituutta, voit tallentaa toiveet pysyviksi ohjeiksi ChatGPT:n asetuksiin. ChatGPT taipuu yllättävän moneen tyyliin, kunhan sille kertoo asian selkeästi.

Microsoft 365 Copilot

Microsoft 365 Copilot toimii Outlookissa, Teamsissa, Wordissa ja muissa Microsoftin sovelluksissa ja pääsee käsiksi organisaatiosi tietoihin oikeuksiesi mukaan. Microsoftin ohjeen mukaan kehotteessa voi olla neljä osaa: tavoite, konteksti, odotukset ja lähde. Ainoa välttämätön osa on selkeä tavoite. Lähde on Copilotissa erityisen hyödyllinen: kun kerrot, minkä tiedoston, viestiketjun tai kokouksen perusteella haluat vastauksen, rajaat samalla aineiston, johon Copilot vastauksensa perustaa. Microsoft myös toteaa, että haluttuun tulokseen pääsee yleensä vasta jatkokehotteiden avulla.

GitHub Copilot

Koodausavustajat, kuten GitHub Copilot, lukevat paljon kontekstia suoraan koodista. Kun Copilot täydentää koodia kirjoittaessasi, promptina toimivat käytännössä funktion nimi, muuttujien nimet ja lähellä oleva kommentti. Tarkemman ehdotuksen saat, kun lisäät ensin kommentin, joka kuvaa funktion tarkoituksen. Chat- ja agenttitilassa Copilotia ohjataan samaan tapaan kuin muitakin tekoälyavustajia. Pysyvät ohjeet, kuten projektin koodauskäytännöt, voi kirjoittaa repositorion ohjetiedostoon (.github/copilot-instructions.md), jolloin niitä ei tarvitse toistaa joka kerta. Testaajille ja kehittäjille suunnatusta koulutuksesta kerron lisää omalla sivullaan.

Esimerkkejä: huono ja parempi prompti

Esimerkit kertovat enemmän kuin säännöt. Tässä kolme esimerkkiparia, joissa ero näkyy hyvin konkreettisesti.

Esimerkki 1: LinkedIn-postaus

• Huono: ”Kirjoita some-postaus.”
• Parempi: ”Kirjoita LinkedIn-postaus uudesta palvelustamme. Palvelu on [kerro lyhyesti, mitä palvelu on ja mitä hyötyä siitä on]. Kohderyhmänä ovat pk-yritysten toimitusjohtajat. Sävy asiallinen mutta lämmin, ei myyntipuhetta. Pituus enintään 800 merkkiä.”

Esimerkki 2: vertailutaulukko

• Huono: ”Tee minulle taulukko.”
• Parempi: ”Tee taulukko, jossa vertaillaan alla olevia kolmea vaihtoehtoa hinnan, toimitusajan ja takuun osalta. Älä lisää omia arvioita: käytä vain antamiani tietoja. [liitä vaihtoehtojen tiedot tähän]”

Esimerkki 3: hallituksen kokouksen esityslista

• Huono: ”Tee hallituksen kokoukselle esityslista.”
• Parempi: ”Teen esityslistaa yhdistyksemme hallituksen kokoukseen. Liitän alle edellisen kokouksen pöytäkirjan ja sähköpostin, jossa sovittiin käsiteltävistä asioista. Tavoite on esityslista, jonka puheenjohtaja voi lähettää sellaisenaan. Kerro ensin lyhyesti, mitä ymmärsit minun pyytävän, ja kysy, jos jokin tieto puuttuu. Listaa myös oletukset, joita teit.”

Kolmannessa esimerkissä on mukana myös edellä kuvattuja tarkistuskeinoja.

Sama periaate toimii isossa mittakaavassa. Tämä sivusto (ai-koulutukset.fi) on rakennettu tekoälyagenttien avulla, joita on ohjattu promptaamalla. Kyse ei ollut yhdestä taikapromptista vaan sarjasta tarkentuvia ohjeita: ensin tavoite, sitten raakadata, sitten tarkennuksia, kun ensimmäinen tulos ei vielä osunut kohdalleen. Lisäksi sivuston hakusanat ja ihmisten yleisimmät kysymykset on selvitetty itse rakentamallani SEO-työkalulla (MCP-palvelin), jota käytän avainsanatutkimukseen, kilpailija-analyysiin ja tekstien parantamiseen.

Kun agentti on kerran vienyt tehtävän onnistuneesti läpi, kysyn siltä vielä, kuinka suuren osan tehtävästä voisi jatkossa hoitaa skriptillä. Agentti löytää ratkaisun, skripti toistaa sen. Agenteista kerron lisää tekoälyagentteja käsittelevässä oppaassa.

Promptauskoulutus – miten promptausta oppii?

Promptauksesta voi lukea artikkeleita tai käydä verkkokurssin, mutta parhaiten sen oppii tekemällä – omilla, oikeilla työtehtävillä eikä yleisillä esimerkeillä. Aloin testata ChatGPT:tä heti, kun se julkaistiin marraskuussa 2022, ja olen opettanut tekoälyn käyttöä siitä lähtien. Päivätyössäni olen Senior Test Engineer ja GenAI-testauksen chapter lead finanssialalla.

Workshopeissani opit käyttämään tekoälyä niin, että sinä päätät – ei kone. Ensin käydään perusteet läpi ilman jargonia, sitten katsotaan omaa arkeasi: missä kohdissa tekoäly voisi oikeasti auttaa juuri sinun työssäsi. Ei kalvosulkeisia: näytän konkreettisesti, mitä olen itse rakentanut ja miten – en teoriaa vaan oikeita esimerkkejä. Opetan muuttamaan epämääräisen pyynnön tehtävänannoksi, joka ohjaa ja rajaa työtä, ja huomaamaan väärinkäsityksen ennen kuin tekoälyn tuotos hyväksytään. Workshop päättyy aina johonkin konkreettiseen: valmiiseen promptiin, työnkulkuun tai suunnitelmaan, jota voit käyttää heti seuraavana päivänä.

Koulutan 5–12 hengen ryhmiä. Workshopit pidetään paikan päällä pääkaupunkiseudulla, lyhyet koulutukset myös etänä tai hybridinä. Koko päivän workshop maksaa yhdistyksille ja järjestöille 1 200 € + alv ja yrityksille 2 400 € + alv. Lyhyet 1–3 tunnin koulutukset maksavat 100 € + alv osallistujaa ja tuntia kohden, mutta ryhmän hinta on enintään saman asiakasryhmän puolen päivän workshopin hinta: yhdistyksille ja järjestöille 700 €, yrityksille 1 400 € ja testaus- ja kehitystiimeille 2 000 € (+ alv). Katso koko hinnasto, lue, mistä tekoälykoulutuksen hinta muodostuu, tai ota yhteyttä.

UKK

Mikä on promptaus? Promptaus on tekoälyn ohjeistamista kehotteiden eli promptien avulla, tavoitteena saada tekoälyltä haluttu, laadukas vastaus.

Mitä tarkoittaa prompti suomeksi? Prompti tarkoittaa suomeksi kehotetta – siis sitä ohjetta, kysymystä tai tehtävää, jonka kirjoitat tekoälylle.

Mitä tarkoittaa prompt engineering? Prompt engineering tarkoittaa kehotteiden järjestelmällistä suunnittelua, kokeilemista ja hiomista, jotta tekoälyn vastaukset olisivat mahdollisimman tarkkoja ja toistettavia. Suomeksi siitä puhutaan usein promptien suunnitteluna. Arkinen promptaus on samaa pienemmässä mittakaavassa: yksittäisen kehotteen kirjoittamista ja tarkentamista.

Onko Copilot sama kuin ChatGPT? Ei, vaikka Copilot käyttää osin samoja OpenAI:n kielimalleja kuin ChatGPT. ChatGPT on OpenAI:n tekoälypalvelu ja Copilot Microsoftin. Microsoft 365 Copilot toimii Microsoftin sovelluksissa, kuten Outlookissa, Teamsissa ja Wordissa, ja käyttää organisaation tietoja käyttäjän oikeuksien mukaan. Hyvän promptin periaatteet ovat molemmissa samat.